Kirjoita nimesi vetoomukseen, jonka tarkoituksena on parantaa optisten levyformaattien tukea tulevaisuuden levyasemissa. Sähköpostiosoitteita ei välitetä roskapostittajille. PetitionOnline.com-palvelusta tulee ainoastaan yksi varmistusviesti, johon ei tarvitse lainkaan kiinnittää huomiota. Kiitos!
Suure | Tunnus | Yksikkö | Tunnus |
---|---|---|---|
pituus | l, s | metri | m |
massa | m | kilogramma | kg |
aika | t | sekunti | s |
sähkövirta | I | ampeeri | A |
lämpötila | T | kelvin | K |
ainemäärä | n | mooli | mol |
valovoima eli luminositeetti | I | kandela | cd |
Yksikkö | Määritelmä |
---|---|
† Yleinen paino- ja mittakonferenssi CGPM (Conférence Générale des Poids et Mesures) | |
metri (m) | Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia. (1983, 17. CGPM †) |
kilogramma (kg) | Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM) |
sekunti (s) | Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM) |
ampeeri (A) | Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 * 10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM) |
kelvin (K) | Kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM) |
mooli (mol) | Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM) |
kandela (cd) | Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540 * 1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM) |
Nimi | Tunnus | Kerroin | Tekijää, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi | Tekijää vastaava lukusana |
---|---|---|---|---|
† Epävirallinen nimitys. | ||||
jotta | Y | 1024 | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 | kvadriljoona |
tsetta | Z | 1021 | 1 000 000 000 000 000 000 000 | tuhat triljoonaa (triljardi †) |
eksa | E | 1018 | 1 000 000 000 000 000 000 | triljoona |
peta | P | 1015 | 1 000 000 000 000 000 | tuhat biljoonaa (biljardi †) |
tera | T | 1012 | 1 000 000 000 000 | biljoona |
giga | G | 109 | 1 000 000 000 | miljardi |
mega | M | 106 | 1 000 000 | miljoona |
kilo | k | 103 | 1 000 | tuhat |
hehto | h | 102 | 100 | sata |
deka | da | 101 | 10 | kymmenen |
100 | 1 | yksi | ||
desi | d | 10-1 | 0,1 | kymmenesosa |
sentti | c | 10-2 | 0,01 | sadasosa |
milli | m | 10-3 | 0,001 | tuhannesosa |
mikro | µ | 10-6 | 0,000 001 | miljoonasosa |
nano | n | 10-9 | 0,000 000 001 | miljardisosa |
piko | p | 10-12 | 0,000 000 000 001 | biljoonasosa |
femto | f | 10-15 | 0,000 000 000 000 001 | tuhannesbiljoonasosa (biljardisosa †) |
atto | a | 10-18 | 0,000 000 000 000 000 001 | triljoonasosa |
tsepto | z | 10-21 | 0,000 000 000 000 000 000 001 | tuhannestriljoonasosa (triljardisosa †) |
jokto | y | 10-24 | 0,000 000 000 000 000 000 000 001 | kvadriljoonasosa |
Suure | Tunnus | Yksikkö | Tunnus ja selitys |
---|---|---|---|
† Radiaani (rad) on ympyrän kahden sellaisen säteen välinen kulma, jotka erottavat ympyrän kehästä säteen pituisen kaaren. | |||
‡ Steradiaani (sr) on avaruuskulma, joka sen kärjen sijaitessa pallon keskipisteessä leikkaa pallon pinnasta alan, joka on yhtäsuuri kuin sellaisen neliön ala, jonka sivuna on pallon säde. | |||
tasokulma | α, β, γ, … | radiaani † | 1 rad = 1 m/m |
avaruuskulma | Ω, ω | steradiaani ‡ | 1 sr = 1 m2/m2 |
taajuus | f, v | hertsi | 1 Hz = 1 s-1 |
voima | F | newton | 1 N = 1 kgm/s2 |
paine | p | pascal | 1 Pa = 1 N/m2 = 1 J/m3 = 1 kg/ms2 = 10 dyne/cm2 |
energia, työ | E, W | joule | 1 J = 1 Nm |
teho | P | watti | 1 W = 1 J/s |
celsiuslämpötila | t | celsiusaste | 1 °C = 1 K |
sähkövaraus eli sähkömäärä | Q | coulombi | 1 C = 1 As = 1 J/V = 1 FV |
jännite | U | voltti | 1 V = 1 W/A = 1 ΩA = 1 J/C |
kapasitanssi | C | faradi | 1 F = 1 C/V = 1 As/V = 1 Ss |
resistanssi | R | ohmi | 1 Ω = 1 V/A = 1 W/A2 = 1/G = 1 S-1 |
konduktanssi | G | siemens | 1 S = 1 A/V = 1 A2/W = 1/R = 1 Ω-1 |
magneettivuo | Φ | weber | 1 Wb = 1 Vs = 1 HA |
magneettivuon tiheys | B | tesla | 1 T = 1 Wb/m2 |
induktanssi | L | henry | 1 H = 1 Vs/A = 1 Ωs = 1 Wb/A |
valovirta | Φ | luumen | 1 lm = 1 cd * sr |
valaistusvoimakkuus | E | luksi | 1 lx = 1 lm/m2 |
aktiivisuus | A | becquerel | 1 Bq = 1 s-1 |
absorboitunut annos | D | gray | 1 Gy = 1 J/kg |
ekvivalenttiannos | H | sievert | 1 Sv = 1 J/kg |
Suure | Yksikkö | Tunnus ja selitys |
---|---|---|
aika | minuutti | 1 min = 60 s |
tunti | 1 h = 60 min = 3 600 s | |
vuorokausi | 1 d = 24 h = 1 440 min = 86 400 s | |
vuosi | 1 a ≈ 365 d | |
tasokulma | aste | 1 ° = π/180 rad = 60 ′ = 3 600 ″ |
minuutti | 1 ′ = (1/60) ° = 60 ″ | |
sekunti | 1 ″ = (1/60) ′ | |
tilavuus | litra | 1 l = 1 L = 1 dm3 |
massa | tonni | 1 t = 1 000 kg = 1 Mg |
atomimassayksikkö | 1 u = 1,6605402 * 10-27 kg | |
energia | elektronivoltti | 1 eV = 1,6021773 * 10-19 J |
pituus | tähtitieteellinen yksikkö | 1 AU = 0,1495979 * 1012 m |
parsek | 1 pc = 30,85678 * 1015 m | |
paine | baari | 1 bar = 105 Pa = 0,1 MPa |
Onko sivuilla virheitä? Voit jättää palautetta postilaatikkoon.