Kirjoita nimesi vetoomukseen, jonka tarkoituksena on parantaa optisten levyformaattien tukea tulevaisuuden levyasemissa. Sähköpostiosoitteita ei välitetä roskapostittajille. PetitionOnline.com-palvelusta tulee ainoastaan yksi varmistusviesti, johon ei tarvitse lainkaan kiinnittää huomiota. Kiitos!
| Suure | Tunnus | Yksikkö | Tunnus |
|---|---|---|---|
| pituus | l, s | metri | m |
| massa | m | kilogramma | kg |
| aika | t | sekunti | s |
| sähkövirta | I | ampeeri | A |
| lämpötila | T | kelvin | K |
| ainemäärä | n | mooli | mol |
| valovoima eli luminositeetti | I | kandela | cd |
| Yksikkö | Määritelmä |
|---|---|
| † Yleinen paino- ja mittakonferenssi CGPM (Conférence Générale des Poids et Mesures) | |
| metri (m) | Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia. (1983, 17. CGPM †) |
| kilogramma (kg) | Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM) |
| sekunti (s) | Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM) |
| ampeeri (A) | Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 * 10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM) |
| kelvin (K) | Kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM) |
| mooli (mol) | Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM) |
| kandela (cd) | Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540 * 1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM) |
| Nimi | Tunnus | Kerroin | Tekijää, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi | Tekijää vastaava lukusana |
|---|---|---|---|---|
| † Epävirallinen nimitys. | ||||
| jotta | Y | 1024 | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 | kvadriljoona |
| tsetta | Z | 1021 | 1 000 000 000 000 000 000 000 | tuhat triljoonaa (triljardi †) |
| eksa | E | 1018 | 1 000 000 000 000 000 000 | triljoona |
| peta | P | 1015 | 1 000 000 000 000 000 | tuhat biljoonaa (biljardi †) |
| tera | T | 1012 | 1 000 000 000 000 | biljoona |
| giga | G | 109 | 1 000 000 000 | miljardi |
| mega | M | 106 | 1 000 000 | miljoona |
| kilo | k | 103 | 1 000 | tuhat |
| hehto | h | 102 | 100 | sata |
| deka | da | 101 | 10 | kymmenen |
| 100 | 1 | yksi | ||
| desi | d | 10-1 | 0,1 | kymmenesosa |
| sentti | c | 10-2 | 0,01 | sadasosa |
| milli | m | 10-3 | 0,001 | tuhannesosa |
| mikro | µ | 10-6 | 0,000 001 | miljoonasosa |
| nano | n | 10-9 | 0,000 000 001 | miljardisosa |
| piko | p | 10-12 | 0,000 000 000 001 | biljoonasosa |
| femto | f | 10-15 | 0,000 000 000 000 001 | tuhannesbiljoonasosa (biljardisosa †) |
| atto | a | 10-18 | 0,000 000 000 000 000 001 | triljoonasosa |
| tsepto | z | 10-21 | 0,000 000 000 000 000 000 001 | tuhannestriljoonasosa (triljardisosa †) |
| jokto | y | 10-24 | 0,000 000 000 000 000 000 000 001 | kvadriljoonasosa |
| Suure | Tunnus | Yksikkö | Tunnus ja selitys |
|---|---|---|---|
| † Radiaani (rad) on ympyrän kahden sellaisen säteen välinen kulma, jotka erottavat ympyrän kehästä säteen pituisen kaaren. | |||
| ‡ Steradiaani (sr) on avaruuskulma, joka sen kärjen sijaitessa pallon keskipisteessä leikkaa pallon pinnasta alan, joka on yhtäsuuri kuin sellaisen neliön ala, jonka sivuna on pallon säde. | |||
| tasokulma | α, β, γ, … | radiaani † | 1 rad = 1 m/m |
| avaruuskulma | Ω, ω | steradiaani ‡ | 1 sr = 1 m2/m2 |
| taajuus | f, v | hertsi | 1 Hz = 1 s-1 |
| voima | F | newton | 1 N = 1 kgm/s2 |
| paine | p | pascal | 1 Pa = 1 N/m2 = 1 J/m3 = 1 kg/ms2 = 10 dyne/cm2 |
| energia, työ | E, W | joule | 1 J = 1 Nm |
| teho | P | watti | 1 W = 1 J/s |
| celsiuslämpötila | t | celsiusaste | 1 °C = 1 K |
| sähkövaraus eli sähkömäärä | Q | coulombi | 1 C = 1 As = 1 J/V = 1 FV |
| jännite | U | voltti | 1 V = 1 W/A = 1 ΩA = 1 J/C |
| kapasitanssi | C | faradi | 1 F = 1 C/V = 1 As/V = 1 Ss |
| resistanssi | R | ohmi | 1 Ω = 1 V/A = 1 W/A2 = 1/G = 1 S-1 |
| konduktanssi | G | siemens | 1 S = 1 A/V = 1 A2/W = 1/R = 1 Ω-1 |
| magneettivuo | Φ | weber | 1 Wb = 1 Vs = 1 HA |
| magneettivuon tiheys | B | tesla | 1 T = 1 Wb/m2 |
| induktanssi | L | henry | 1 H = 1 Vs/A = 1 Ωs = 1 Wb/A |
| valovirta | Φ | luumen | 1 lm = 1 cd * sr |
| valaistusvoimakkuus | E | luksi | 1 lx = 1 lm/m2 |
| aktiivisuus | A | becquerel | 1 Bq = 1 s-1 |
| absorboitunut annos | D | gray | 1 Gy = 1 J/kg |
| ekvivalenttiannos | H | sievert | 1 Sv = 1 J/kg |
| Suure | Yksikkö | Tunnus ja selitys |
|---|---|---|
| aika | minuutti | 1 min = 60 s |
| tunti | 1 h = 60 min = 3 600 s | |
| vuorokausi | 1 d = 24 h = 1 440 min = 86 400 s | |
| vuosi | 1 a ≈ 365 d | |
| tasokulma | aste | 1 ° = π/180 rad = 60 ′ = 3 600 ″ |
| minuutti | 1 ′ = (1/60) ° = 60 ″ | |
| sekunti | 1 ″ = (1/60) ′ | |
| tilavuus | litra | 1 l = 1 L = 1 dm3 |
| massa | tonni | 1 t = 1 000 kg = 1 Mg |
| atomimassayksikkö | 1 u = 1,6605402 * 10-27 kg | |
| energia | elektronivoltti | 1 eV = 1,6021773 * 10-19 J |
| pituus | tähtitieteellinen yksikkö | 1 AU = 0,1495979 * 1012 m |
| parsek | 1 pc = 30,85678 * 1015 m | |
| paine | baari | 1 bar = 105 Pa = 0,1 MPa |
Onko sivuilla virheitä? Voit jättää palautetta postilaatikkoon.